Kätevä & Tekevä -messujen näytösasut 2024

 Heti syksyn alussa rupesimme kääntämään katseita Kätevä näytökseen ja asuihin. Viime vuonna projekti tuntui minulle aika hankalalta alusta asti, kaikki se suunnittelu, luonnostelu ja niiden esittely koko porukalle, joten täytyy myöntää, että tänäkin syksynä hiukan jännitti mitä tuleman pitää. Ja mitkä ovat asujen teemat ym.

Sisääntulojen teemoiksi valikoitui maalaukset & veistokset, sekä Disney- elokuvat. Niistä sitten alkoi inspiroituminen ja ideointi. Ideointi vaiheessa Pinterest tulee usein hyvin tutuksi, niin tälläkin kertaa. Tein omat kansiot molemmille asuille ja rupesin keräämään niihin ideoita, yksityiskohtia, tunnelmakuvia ym. Tässä ideointi vaiheessa työstin molempien asujen fiilistelyä ja suunnittelua yhtä aikaa, mutta sen jälkeen siirryinkin yksi asu kerrallaan -taktiikkaan, jotta oma pää pysyi paremmin perillä missä mennään.

Ensin rupesin työstämään maalaukset & veistokset asua, joka minun tapauksessani oli veistokset.

Aloitin kuosittelemalla ja ompelemalla suunnitelmaani vastaavan asun pikkunukelle, jotta saisin osviittaa siitä miten suunnittelemani muodot toimivat asussa ja testatakseni materiaaleja.

Heti kun sain tietää asuun mallin projekti eteni normaaliin tapaan mittojen otolla ja peruskaavan ja proton tekemisellä.

Proto oli oikein istuva ja sovituksessa oikeastaan tarvitsi katsoa vain vy-sauman paikka, pääntien malli ja koko, sekä helman kavennus. Sitten vain kaavaa kuosittelemaan.

Leikkuusuunnitelma:

Vaahtomuovit sain ja  kävin leikkaamassa verhoomon puolella.

Ensimmäisessä sovituksessa mielestäni viittakappaleet olivat liian runsaat, alaosan vyötäröllä liian pitkä osuus suoraa ennen pyöreää muotoa sekä väljyyttä liikaa, joka johtui siitä, että laskin väljyydet ennen kuin tiesin mitä materiaalia tai minkä paksuista tulen käyttämään alaosaan jämäkkyyttä tuomaan.

Ensimmäisessä sovitukseen olin leikannut viittaosiksi pakalta kaksi leveyttä glitterkangasta, molemmille puolille yhden leveyden, mutta koska se tuntuikin aivan liian runsaalta, päädyin käyttämään vain yhden leveyden eli leikkasin yhdestä kappaleesta molemmille puolille ja se oli juuri sopivasti. Alaosan liialliset väljyydet poistin tasaisesti saumoista sekä poistin vyötäröltä korkeutta.

Seuraavaksi pitikin miettiä miten saisin viitan pysymään hartioilta muodossaan eli olalta leveänä ja korkealla. Opettajien kanssa yhdessä mietittiin mikä materiaali ja rakenne voisi toimia. Kävin sitten Tarpeiston valmistuksen puolella kyselemässä materiaalia ja sieltä löytyikin sopivan paksuista solumuovia, josta rupesin rakentamaan yläosaan tukevaa viitan kannattelijaa.

Solumuoville ompelin vielä mekon miehustakankaasta päälisen.

Mekon yläosaan ja solumuovirakennelmaan ompelin tarranauhat eteen ja taakse, jotta tukirakennelma pysyy hyvin paikallaan mekon päällä ja viitan alla.

Tukirakennelma toimi hyvin!

Sitten vielä vetoketjut sekä mekkoon, että viittaan keskitakasauman yhteyteen.

Ompelin viitan muutamilla pistoilla kiinni yläosan tukirakenteeseen, jottei se lavalla kävellessä lähtisi valumaan tai liikkuisi paikaltaan.

Olen yleisesti ottaen tyytyväinen lopputulokseen. Työskentelyssä parasta oli, kun joutui miettimään sellaisia asioita joita ei ole ennen joutunut, kuten vaahtomuovin ja solumuovin käyttö ym. Olen myös tyytyväinen että jaksoin ensin tehdä harjoitusversion pikkunukelle, se oli kyllä hyödyksi muotoja ja materiaaleja miettiessä. Se on asia jota voisin hyödyntää jatkossakin.

Olen tyytyväinen, että lähdin kokeilemaan ja tekemään jotain vähän erilaista, vaikka yleensä olenkin enemmän yksinkertaisen ja pelkistetyn ystävä, välillä on hyvä vähän horjutella itseään.

Ilman opettajan apua en kuitenkaan olisi päässyt varmaankaan tähän lopputulokseen, sillä oma mielikuvitus, tai tietämys, ei olisi riittänyt näihin materiaalivalintoihin.

Asun ompelu oli välillä haastavaa ja hermostuttavaakin paksujen materiaalien takia, mutta olen yllättyneen tyytyväinen kuitenkin selviytymisestäni.

Jos nyt pitäisi tehdä sama uusiksi, niin valitsisin ainakin jykevämmän vetoketjun mekkoon, piiloketjun kanssa oli pukijalla ongelmia, varmaankin johtuen vyötärösauman paksuista rakenteista. Omassa työskentelyssäni voisin kehittää kärsivällisyyttä sekä viitseliäisyyttä; testaamaan, kokeilemaan, tekemään uudelleen.

Hieno asu, hyvin mennyt projekti ja upea malli joka kantoi lavalla asun tyylikkäästi.

Kun veistoksellinen asuni oli valmis siirryin Disney- sisääntulon asuun. Tähän asuun hain inspiraationi Aristokatit -elokuvasta, sen miljööstä ja henkilöhahmoista sekä tietysti Aristokattien ruseteista.

Tämän sisääntulot asut toteutettiin kierrätysteemalla, johon saimme materiaaleja Kontista. Itse olin toivonut vaaleanpunaista ja ehkä valkoista tai mustaa. Materiaaleja oli kuitenkin sen verran vähän tarjolla ja monilla samoja väritoiveitakin, että loppujen lopuksi sain yhden pinkin huivin. Meinas vähän stressit iskeä tulille tuossa vaiheessa, mutta kaikki järjestyy.

Ostin sitten itse Pelastusarmeijalta vaaleanpunaista kangasta (taisi olla vanhat verhot), joka tuli asun yläosaan ja päätin sitten tehdä alaosan ei hameen farkuista ja niitä löytyi koululle saaduista lahjoituksista.

Ensin otin tietysti mitat mallista ja tein hänen mitoillaan hameen peruskaavan ja siitä proton. Proto oli suht toimiva jo sellaisenaan, hiukan neulasin väljyyttä pois ja katsottiin hameen pituus, helmaa kavennettiin ja piirsin sauman paikan etukappaleeseen sekä leikkasin halkion oikeaan kohtaan ja mittaan.

Seuraavaksi sitten farkkuja ratkomaan ja asettelemaan hameen kaavoja avattujen farkkujen päälle.

Sain hienosti hyödynnettyä farkkujen vetoketjua ja nappia sekä koko vyötärökaitaletta hameeseen.

Yläosan miehustakankaan ja sisälle tulleet tyllit ompelin putkeksi kääntöaukolla jotka sitten suljin ja ompelin nyt rengasmaisen yläosan keskelle eteen ja keskelle taakse miehustakankaasta kaitaleet renkaaksi, jolloin siitä muodostui rusetit eteen ja taakse. Tämän yläosan valmistin todella nopeasti ja ilman opettajien neuvoja, koska aikataulut puski päälle ja halusin saada yläosan jonkinlaiseen kuntoon ennen ensimmäisiä pukuharjoituksia. Opettajilla varmasti olisi voinut olla tähän jotain parempia työtapoja tai ideoita.

Tässä välissä tein myös asuun irtokauluksen, jonka valmistin ohuesta kaulahuivista todella yksinkertaisesti taittamalla sen pitkittäis suunnassa kahtia ja ompelemalla keskelle nyörikujan, johon pujotin nyörin ja kiristin huivin kasaan, jolloin siitä tuli korkea ja muhkea kaulus. Sopi minusta kivasti tällaisen hyvin avonaisen yläosan kanssa.

Ensimmäisiin pukuharjoituksiin en kerennyt vielä saamaan valmiiksi olkaimia yläosalle, joten laitoin väliaikaiset olkaimet hakaneuloilla, jotta yläosa pysyisi päällä. Harjoitusten jälkeen totesimme, että rusetti pääsee kävellessä liikkumaan, joka aiheuttaa vilautusvaaran. Toki osittain johtui siitä, että hakaneuloilla kiinnitetyt väliaikaiset olkaimet olivat hiukan liian pitkät ja vähän huterasti kiinni. 

Varsinaisia olkaimia lyhensin harjoituksissa olleiden olkainten perusteella reilusti ja opettajan vinkistä päädyin ompelemaan rusetin keskikohtaan sisäpuolelle tarrakiinnitteiset kaitaleet jolla yläosan saa rintaliiveihin kiinni ja yläosa pysyy paikallaan. 

Asu tuli valmiiksi juuri mukavasti näytösviikolla, ei tullut älytöntä stressikiirettä, mutta ei kyllä luppoaikaakaan kamalasti jäänyt.

Olen yleisesti ottaen tyytyväinen lopputulokseen. Jälkeenpäin vähän mietin oliko kaulus turha ja hameen rusetissa joku asia tökkii. En tiedä onko se rusetin koko vai mikä. Mutta ei nämä häiritse niin paljoa, että harmittelisin tai katuisin asukokonaisuutta. Mutta ehkä miettisin näitä elementtejä uudemman kerran jos nyt aloittaisin alusta tämän projektin. 

Oli todella kiva tehdä kierrätysmateriaaleista, siitä tulee aina erityisen hyvä mieli kun saa loihtia vanhasta uutta.

Tämä asu oli aika yksinkertainen työtavoiltaan ja sillä tavalla helpohko tehdä ja mietinkin päästinkö itseni liian helpolla tämän asun kanssa. Toisaalta ehkä tämä oli se mihin minun taidot ja aika riitti tällä kertaa kun tehtävänä oli kaksi asua.

Mitään vastaavaa en kuitenkaan ollut ennen tehnyt eli uuttakin tuli opittua tämänkin projektin kanssa.

Myös mallin kanssa oli helppo työskennellä ja hän kantoi asun upeasti.

Söpö asu ja voin olla kokonaisuuteen tyytyväinen.

Etukäteen näytösasut ja niiden suunnittelu sekä valmistaminen aiheutti taas stressiä ja ahdistusta kun en koe luontevaksi näytöstyylisten asujen suunnittelua. Ja vielä tuli lupauduttua lähettäjän rooliin näytökseen lavan reunalle, niin ajattelin, että miksi ihmeessä haalin oikein lisästressiä itselleni.

Näytökset meni kuitenkin todella kivasti ja jännityskin jäi ensimmäiseen näytökseen.

Voin siis olla kaikin puolin tyytyväinen tämän vuoden Kätevä kokonaisuuteen.